Wapun kunniaksi ja saunan lämpiämistä odotellessa OH3TR:n Wanhat Pierut tarttuivat käsiksi ongelmaan, joka oli käynyt ylivoimaiseksi jopa Väli-Suomen viestiupseerien parhaimmistolle.

Ensin otettiin tarkasteluun Bilteman venetarvikeosastolta löytynyt jousi, joka ei liity mitenkään itse ongelmaan.

Jousi todettiin välijaksohommiin soveltuvaksi, ja laitettin sivuun odottelemaan parempia jousiammuntakelejä.

Seuraavaksi otettin käsittelyyn varmuusvarastoista löytynyt Aerialin 80-luvun alkupuolella tekemä VSS-antenni. Eihän ripiitteriä sentään vaakapolaroidulla pitkällä yagilla workita, varsinkaan Wappuna. Antenni vaikutti muuten hyvältä, robustilta konstruktiolta, joskin syöttöjohdon tynkään oli joku asioista ei niin hyvin perillä oleva taho krympannut suojamaadoitetun banaanikoskettimen. Ennen pitkää paikalle saapui kuitenkin setä, jonka perperin taskuun oli unohtunut yleiskiinalainen adapteri, ja päästiin tositoimiin.

Paljon kului olutta ja marsuteippiä ennen kuin päästiin yhteisymmärrykseen parhaasta vaihtoehdosta.

Parhaaksi osoittautui natsisiwan Grafenwalder Pils-tölkki. Paluuvaimennus oli 0,2 dB parempi kuin seuraavaksi parhaalla kandidaatilla Pilsner Urquellilla. Muut olivat ratkaisevasti huonompia.

Modifikaatio on itsessään yksinkertainen. Ensin oluttölkki tyhjennetään. Sitten tölkki puristetaan säteilijän jatkoksi kuvan edellyttämällä tavalla. Mittavälineeksi riittää yksinkertainen SWR-mittari. Kun paras sovitus saavutetaan, liitos lukitaan marsuteipillä.

Eri merkkisten oluttölkkien - ja varsinkin siideritölkkien - käyttäjien tulee ottaa huomioon, että jatkos on tehty kapasitiivisesti. Siihen vaikuttaa sekä säteilijän maalikerroksen paksuus että tölkin sisäpinnan eloksoinnin paksuus. Tarvittavan jatkoksen pituus ja antennin hyötysuhde saattaa siis vaihdella huomattavasti eri merkeillä.

Muistiin merkitsi: Nasse-setä